Disclaimer – odottaja, älä ota paineita (tai ota ainakin vähemmän)

Ajattelin ensiksi kirjoittaa lyhyen alustuksen seuraavalle tekstille, jossa käsittelen taas raskausaikaa ja liikuntaa. Ajatus lähti kuitenkin vähän laukalle, ja olisi tuntunut typerältä, että alustus olisi lähes yhtä pitkä kuin itse asia. Lisäksi kirjoittaminen on tuntunut viime aikoina niin mukavalta, että todennäköisesti aihepiirit tulee liittymään lähiaikoina paljolti samoihin aiheisiin.

Raskausajan miellyttävyyttä ja sujuvuutta ei pysty ennustamaan. On tekijöitä, joiden perusteella henkilön raskaus voidaan lukea riskiraskaudeksi jo ennalta tiedettyjen syiden perusteella, mutta suurin osa ei kuulu tähän ryhmään, vaan raskaus etenee ilman suurempia riskejä ja vaaroja. Kuitenkin lukemattomat erilaiset tilat, kuten raudanpuute, uupumus, liitoskivut, selkäsäryt, perheen muiden lasten vaatima huomio ja mahdollisesti pitkittynyt univelka sekä raskas työ voivat laittaa raskaana olevan naisen koville.

Kun kirjoitan raskausajan liikunnasta, vihonviimeinen pyrkimykseni olisi aiheuttaa lisää paineita tai suoritusvelvoitteiden tunteita niille, joiden toimintakyky on merkittävästi heikentynyt raskausaikana. Aina ei pelkkä positiivinen ajattelu tai tsemppaus auta eikä odotusaika ole pelkkiä onnenhileitä ja hehkumista.

Olen ihan varma, että jokainen odottava nainen tekee sillä hetkellä parhaansa, jotta kasvava lapsi voisi mahdollisimman hyvin. Jos omalle hyvinvoinnille tuntuu jonain päivänä olevan parempi jäädä sohvalle lepäämään, on se varmasti paras vaihtoehto. Jos kyseessä on riskiraskaus ja odottaja määrätään vuodelepoon, on vaikea kuvitella, että kukaan toimisi vasten ohjeistusta, jonka pyrkimys on turvata lapsen selviäminen ja kehitys ja myös odottajan terveys. Jos taas odottajalle ei kehity isompia terveysongelmia ja energiaa tuntuu olevan, on siinä tilanteessa paras ratkaisu pysyä niin aktiivisena kuin tuntuu hyvältä.

En myöskään aio antaa suoranaista ja tarkkaa ohjeistusta siitä, kuinka raskausaikana tulisi liikkua. Suoraan sanottuna, mistäs minä tiedän. Jos tapaan ihmisen henkilökohtaisesti ja teen fysioterapeuttisen tutkimuksen ja haastattelun, siitä voidaan lähteä jo liikkeelle. Jokaisen tilanne ja historia on niin erilainen, että tarkkojen ohjeiden antaminen pystymetsästä kaikille on minusta hieman sama kuin yleistää kaikki odottajat yhdeksi geneeriseksi keskiarvonaiseksi. Mikähän se sitten on?

Sopiiko samat liikuntaohjeet ja harjoitteet ikänsä voimanostoa harjoittaneelle naiselle kuin satunnaiselle kotijoogaajalle? Jos kuntoilija on tottunut harrastamaan monipuolisesti eri lajeja pääsääntöisesti peruskestävyysalueella (=pitää pystyä puhumaan), ei hänen varmaan ole viisasta aloittaa kovatehoista triathlonharjoittelua raskaana ollessaan. Jos taas kokeneelle triathlonistille sanotaan, että liiku omien tuntemusten mukaan ja tee sitä mikä tuntuu hyvältä, saattaa se tarkoittaa turhan pitkiä harjoituksia turhan kovilla sykkeillä. Tai sitten jotain ihan muuta.

Jos haluat ohjeistusta, miten juuri sinun pitäisi odotusaikanasi liikkua, voit ottaa mielipiteitä sieltä, toisen täältä. Kuuntele erilaisia aihetta käsitteleviä podcasteja, lue asiasta eri kirjoittajien tekstejä ja koita hahmottaa, puhutaanko tekstissä asiasta yleisellä tasolla ja kokemuksen kautta vai tutkittuun tietoon perustuen. Kumpaakin tarvitaan, mutta minusta olisi hyvä olla perillä, onko kyseessä mielipide vai fakta. Tästä blogista löytyy paljon omaa jorinaani ja kokemuksellista tietoa, johon sekoittuu ammatillista ja kliinistä kokemusta. Jotkut tekstit taas on kirjoitettu tutkimusten kahlaamisen jälkeen, mutta ei todellakaan kaikki. Tykkään kirjoittamisesta ja jos asettaisin itselleni vaatimuksen siitä, että jokaisen lauseen taustalla pitäisi olla tutkittu näyttö, häviäisi touhusta ilo ja silloin jättäisin koko homman.

Raskausajan liikunnan haasteena on se, että aihetta on kyllä tutkittu, mutta mitään spesifejä ohjenuoria ei vain hirveästi ole. Sen takia tietoa kannattaa kerätä eri lähteistä. Lisäksi jos käyt hakemassa henkilökohtaista ohjausta yhdeltä terveys- ja liikunta-alan ammattilaiselta, kannattaa miettiä, nieleekö sen purematta vai haluaisiko kenties toisenkin ammattilaisen mielipiteen. Em. koskee tietysti myös itseäni, ei yhdellä ihmisellä voi olla täysin päteviä vastauksia kaikkiin tilanteisiin. Siitähän se ressi vasta puskisi.

Omien kirjoittelujeni tavoitteena on pystyä herättelemään ajatuksia ainakin niille, jotka haluaisivat liikkua raskausaikana monipuolisemmin, mutta eivät tiedä miten eivätkä ole saaneet siihen ohjeistusta. Mielestäni liikkumiseen ja kehon kuormittamiseen liittyy ihan riittävästi varoitteluita ja pelottelua mikä vain korostuu raskausaikana. Plus mukana on tietysti itsekeskeiset syyt, koska itse mehustelen aiheen mielenkiintoisuudella ja haluan itsekin oppia siitä lisää. Ihmettely ja asioiden pohtiminen on parasta.

Jaa tämä julkaisu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp

Lue myös:

Vietimme juhannuksen mökillä, kuten aika moni muukin. Mökille on vain noin 30 kilometriä matkaa, eli se on helposti kuljettavissa pyörällä. Ajelin torstaina töiden jälkeen juhannuksenviettoon...

Oman alanvaihtoprosessini myötä olen saanut yllättävän paljon viestiä kollegoilta ja muutamilta opiskelijoilta. Olin haudutellut asioita päässäni niin kauan yksin, että oli todella hienoa saada vastakaikua...

Voi niitä aikoja, kun ajattelin, että fysioterapiassa on olemassa oikeita ja tarkkoja vastauksia ja aukottomasti ennustettavia lopputuloksia. ACL-vamma? Kuntouta näin! Selkäkipua? Tee nämä liikkeet! Niska...

Tämä blogi oli ennen osoitteessa kerttuikavalko.com.

Ajatuksia työstä, opiskelusta, alanvaihdosta ja harrastuksista.

Kerttu Heinikoski

Blogia kirjoittaa 7 vuotta fysioterapeuttina toiminut ja nyt alaa vaihtava 30-vuotias nainen Pohjois-Savosta. Aloitin rakennustekniikan opinnot Savoniassa syksyllä -23.