Alustus: kun käsittelen tekstissä säästämistä ja sijoittamista, olen hyvin tietoinen, että mahdollisuudet laittaa rahoja syrjään vaihtelevat paljon, ja kaikille se ei ole mahdollista. Myöskään liikunnanharrastaminen ei ole kaikille mahdollista vammojen tai muiden haasteiden takia.
Sijoittamisesta ja treenaamisesta on kehkeytynyt jonkinlaisia trendejä viime vuosina. Raha-asioiden suhteen en ole minkään tason ekspertti, mutta sijoittamisesta puhumisen lisääntymisen ovat huomanneet varmasti aika moni muukin. Olin sitten löytävinäni joitain yhteneväisyyksiä ja ohkaisia aasinsiltoja näiden asioiden välille.
Mitä monipuolisemmin harrastaa eri liikuntalajeja tai kulkee eri välineillä paikasta toiseen, sitä pienempi riski on ylikuormitusvammoille. Keho saa liikettä moneen eri suuntaan: iskutusta, liikettä ilman iskutusta, sivulle, eteen ja taakse, käsien erisuuntaisia nostoja ja vetoliikkeitä, sopeutumista eri alustoihin, raskaiden taakkojen siirtelyä paikasta toiseen. Yleensä monipuolisuus liikepankissa takaa myös sen, että sykealueetkin vaihtelevat riittävästi. Jos kohtalaisen kunnon omaavan ainoa liikuntamuoto on kävely, saattaa olla, että sykkeitä ei saa nostettua riittävän korkealle aika ajoin. Jos terveys sallii, kovemmatkin ponnistelut ovat silloin tällöin pelkästään hyvä asia. Milloin esimerkiksi hengästyit oikeasti kunnolla?
Raha-asioissa taas suositellaan mahdollisimman moneen kohteeseen sijoittamista ja säästämistä, vaikka sitten pienemmillä summilla. Paljon pieniä munia ja useita koreja yhden sijasta. Mikäli sijoituskohteita on vain esimerkiksi yksi, saattaa arvo sulaa nopeasti pois, jos markkinat ja suhdanteet heilahtelevat epäedullisesti. Silloin varautuminen ja ennakointi on jäänyt vähälle. Jos on vain yksi liikuntalaji, joka on mieluinen tai mitä on tullut tehtyä ja tulee esimerkiksi vamma, joka estää sen lajin harrastamisen, mitäs sitten? Oikeanlainen liikkuminen itsessään nopeuttaa vammankin paranemista. Sopiva tapa täytyy vain löytää ja olla valmis kokeilemaan uutta.
Säästämisessä asiat ei tapahdu nopeasti. Se on todella hidasta, jos ei ole oikeasti suuria summia, joita voisi laittaa sivuun. Ajan kanssa kertyneen hyödyn pääsee näkemään kyllä myöhemmin. Pitää vain pystyä katsomaan nykyhetkeä kauemmas, ja vaikka karsia joitain muita kuluja, vaikka senhetkisellä kuluttamisella voisi saada nopeamman palkinnon nähtävilleen. Toisaalta, se pienikin summa on äärimmäisen tärkeä, ja vie koko ajan lähemmäs omia tavoitteita.
Jos hyvin inaktiivinen ihminen alkaa liikkumaan, hänelle tietyt, nopeat positiiviset vasteet ja palkinnot ovat saatavilla hyvin ripeästi. Kunnon kohoaminen alkaa tapahtumaan aikaisempaan nähden lyhyilläkin suorituksilla. Ne pitempiaikaiset muutokset ja merkittävä kunnon kohoaminen ottaa kuitenkin aikansa ja puhutaan helposti useista kuukausista ja vuosista. Sen ajan varrelle mahtuu lukemattomia suorituksia, jolloin ei tapahdu ilotulituksia, karnevaalikulkuetta tai tunnu kovinkaan hyvälle. Motivaatio laskee ja taas ne pikavoitot, kuten lepäily ja harjoituksen väliinjättö tuntuisivat huomattavasti kutsuvammilta. Nuo vähemmän loisteliaat hetket ovat niitä, milloin tulee tehdä joka kerta päätös siitä, että onko liikkuminen itselleen ja omalle terveydelleen riittävän tärkeä asia.
Tietysti molempiin asioihin, liikuntaan ja rahakäytökseen, vaikuttaa todella paljon kasvamisympäristö. Onko lapsena kannustettu liikkumiseen, onko perheellä ollut yhteisiä harrastuksia, onko liikkuminen ollut itsestäänselvyys? Jos näin on käynyt, voi liikunnan hitaammin ilmenevät hyödyt olla helpommin perusteltavissa itselleen. Lisäksi usein silloin nauttii itse suorituksesta ja tietää, että hetkittäinen paha olo ja kova rasittuneisuuskin kuuluu asiaan. Jos useat liikuntalajit tai liikkumismuodot tuntuvat epämiellyttäviltä tai niissä on vanhoja negaatioita, on aika ymmärrettävää, että kansalliset liikuntasuositukset eivät puhuttele.
Jatkuu seuraavassa tekstissä.
Kuvat: unsplash.com
