Olen viimeisen viikon aikana meditoinut joka päivä 3-5 kertaa, yhteensä noin puoli tuntia per päivä. Vanhan rutiinin herättäminen uudestaan syntyi hieman epätavallisemmasta kipinästä.
Luin viikonloppuna Helsingin Sanomista jutun (maksumuuri), missä tavalliset islamin uskossa olevat henkilöt kertoivat suhteestaan islamiin ja miten se näkyy heidän jokapäiväisessä elämässään.
En tunne islamin uskoa millään tavalla, joten luin juttua aika ulkopuolisen silmin. Yhdessä kohtaa pysähdyin, kun yksi haastateltava kertoi rukoilemisesta. Koraanissa kehotetaan rukoilemaan viisi kertaa päivässä, ja jutussa oli kerrottu, miten haastateltavat (ne, jotka noudattivat kehotusta) olivat saaneet sen järjesteltyä. Yksi rukoiluhetki kesti noin kymmenen minuuttia.
Haastateltava kertoi, miten uskontoon kuuluva rukoilu tekee ihmiselle hyvää, kun voi ”ottaa hetki taukoa elämästä ja hengähtää.”
Tässä kohtaa aivoistani kuului iso PING, ja mietin:
Milloin olen viimeksi ottanut tuollaisia säännöllisiä ja tietoisia hengähdyshetkiä? Jos islamiin kuuluu sellainen tapa 5 kertaa päivässä, sitä noudattavalla on päivittäin melkein tunti sellaista aikaa, kun ympäröivät asiat vaikenevat ainakin hetkeksi ja itsensä voi maadoittaa johonkin tiettyyn hetkeen. Tietysti mukana on se uskonnollinen puoli ja varmasti sekin on omalla tavallaan rentouttavaa.
Samalla mietin kuluneita viikkoja ja kuukausia, kun on taas tuntunut, että mieli on käynyt hieman turhan kovilla ja erityyppistä hälinää on ollut liian paljon. Opiskelu ja jatkuva uuden opettelu asettavat mielen joka päivä ihan eri tavalla koville kuin esimerkiksi rutiininomainen työvuoro.
Tämän takia tartuin taas Headspace-sovellukseeni ja asetin tavoitteeksi meditoida 3-5 kertaa päivässä. Useimmin on toteutunut 4, ja yksittäiset kerrat ovat kestäneet 5-11 minuuttia. Olen ladannut sovelluksen jo vuonna 2018 ja käyttänyt sitä välillä säännöllisemmin, välillä unohtanut sen puoleksi vuodeksi.
Minulle meditointi on oman mielen harjoittamista. Ajatusten vyöry on yleensä niin valtavaa, että läsnäolo ja tiettyyn hetkeen rauhoittuminen on sen takia työlästä. Kun harjoittelee meditointia, harjoittelee havaitsemaan omia ajatuksia ja tunteita. Minusta se on myös yksi tehokkaimmista rentoutumiskeinoista ja yksi niistä kymmenistä ja sadoista self help-kirjoista löytyvistä ”metodeista”, mitkä ovat äärimmäisen helppo unohtaa omista arkirutiineista. Se on myös jonkin verran ennakkoluuloja herättävä asia. Aluksi se on myös hyvin vaikeaa, mutta harvassa asiassa on tosi hyvä ensimmäisillä kerroilla.
Tämän viikon olen ollut kröhässä, joten liikunta on rajoittunut kävelyihin ja höttölumien siirtelyyn pihalla. Toisaalta se on ollut hyvä, koska olen voinut keskittyä meditointirutiinin harjoitteluun. Jos ja kun saan meditoinnin pysymään omassa arjessani, uskon myös treeneistä palautumisen parantuvan. Meidän, joilla ei ole huippu-urheilijoiden resursseja käytettävissä, täytyy palautua monesta muusta kuormituksesta kuin siitä edellisestä hiihtolenkistä.
Meditoinnin jälkeen olo on aina selvästi parempi kuin sitä ennen. Olen harjoitellutkin jo pätkissä aika monta vuotta, joten varmasti olen kehittynyt pysähtymisen taidossa jollain tavalla. Harjoituksen aikana tiedän, miten kuulostella hengitystä, huomaan melko nopeasti, kun ajatus on ajautunut jonnekin oman kehoni ulkopuolelle ja pääsen sellaiseen rentoutuneeseen ja painavaan tilaan.
Ja siis tavoite ei ole oppia levitoimaan tai muuttua mystikoksi. Tavoitteena on (meditaatiosta riippuen) esimerkiksi huomata, kun ajatus on karannut jonnekin muualle ja palauttaa se hengityksen seuraamiseen. Jos taipumuksena on vaikka katastrofointi, saattaa harjoittelun myötä arjessa huomata omat haitalliset ajatukset aiemmin ja pysäyttää maailmanlopun kuvien luomisen.
On ollut todella helpottavaa pysäyttää ärsykkeiden virta ja palauttaa huomio tähän hetkeen. Hengähtää. Varsinkin keskellä päivää kuormituksen lyhytkin seisahtuminen tuntuu elvyttävältä.
Herättelin vanhan rutiinin henkiin 16.2. kun juttu ilmestyi. Enpä olisi uskonut, että juuri islamin uskon innostamana aion meditoida tulevien kolmen viikon aikana edelleen 3-5 kertaa, noin puoli tuntia päivässä. Sen jälkeen katson, miten on mennyt ja miten aion jatkaa.
